Siskot, minua surettaa
Vaikka kuinka yritämme,
miksi toisiamme vastaan käännymme?
Miksi tuomitsemme samoilla mittareilla,
joista itsekin kärsimme?
Miksi pystytämme lisää aitoja, kun tiedämme,
miten vaikeaa on kulkea?
Miksi annamme pelon sanella,
sulkea korvamme,
pitää sydämemme vain puoliksi avoinna?
Kaikilla meillä on haavoja,
joista jokaista on tärkeää kuunnella
Siksi toivon, että oppisimme antamaan tilaa
seisomaan toinen toisemme rinnalla
mistä ikinä tulemmekaan
tarvittaessa hellästi
hyväksyen
itsemme samalle
ihmisyyden viivalle
palauttamaan.
