Kaksi lumpeenkukkaa

Minä puristan itseni sinua vasten
tiukasti, mutta hellästi
niin että kuulet hengitykseni
kosketat minua joka solullasi
kosketat
kunnes kehomme sulautuvat
yhdeksi
ja jokin sisällämme liikahtaa
pysytään hiljaa
ei sanota sanaakaan
sukelletaan yhdessä
suljetuin silmin
toiseen maailmaan
Kaikki ympäriltämme katoaa
vain jossain kaukana kaksi lumpeenkukkaa
toisiinsa kietoutuneina
keinuvat kevyesti
aalloissa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s