Pehmeää sammalta ja hyviä jyviä

Ei minulla ollut sellaista viettiä
Kun muiden pesistä kuului pientä viserrystä,
omassani kasvoi seittiä
Minulle riitti kun sain toisinaan
pujahtaa kaksin sammaleen väliin koisimaan
keväisin ihailla hiirenkorvia
kesäyössä, lämpimässä, oksalla lorvia
syksyn tullen ilmaa haistella
koputtaa jäätä nokalla:
jäisinkö vai lähtisinkö?
talven tuloa maistella
Niin upeaa on maailmaa
omin siivin taittaa
talvikin etelässä paljon paremmalta maittaa,
mutta tällä kertaa minä jään
pyörrän pilvistä pään
Kasaamalla nurkat täyteen jyviä
oi-oi, miten hyviä
aioin loihtia sisälle sään,
jolle pakkanenkin häviää
Koiraskaveri kun kylään lentää,
talvipesä, tyhjinkin,
nyt varmasti lämpiää.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s