Viimeistenkin auringonsäteiden vetäydyttyä
tähtireunukset tippuvat
jäljelle jää vain kuuton yö
ja pimeyteen pakenevat
ääriviivat
Minun täytyy opetella tuntemaan ne uudelleen.
Mainokset
Viimeistenkin auringonsäteiden vetäydyttyä
tähtireunukset tippuvat
jäljelle jää vain kuuton yö
ja pimeyteen pakenevat
ääriviivat
Minun täytyy opetella tuntemaan ne uudelleen.
Tyylisi on aika lumoava, niin selvärajainen.
Kiitos, kiva kuulla 🙂 ! Välillä tosin tuntuu, että tiivistän ja pureskelen vähän liikaakin. Haluaisin oppia kirjoittamaan myös utuisemmin, hyvällä tavalla ”hämärämmin”, mutta se tuntuu yllättävän vaikealta. Sen sijaan sinulla näyttäisi olevan tuo taito. Runoistasi huokuu kiehtova arvoituksellisuus ja taitava kielenkäyttö! Saa vinkata, jos tulee mieleen jotain harjoitus- tai lukuvinkkejä 🙂