Ääriviivat

Viimeistenkin auringonsäteiden vetäydyttyä
tähtireunukset tippuvat
jäljelle jää vain kuuton yö
ja pimeyteen pakenevat
ääriviivat
Minun täytyy opetella tuntemaan ne uudelleen.

Mainokset

2 kommenttia artikkelissa “Ääriviivat

  1. Kiitos, kiva kuulla 🙂 ! Välillä tosin tuntuu, että tiivistän ja pureskelen vähän liikaakin. Haluaisin oppia kirjoittamaan myös utuisemmin, hyvällä tavalla ”hämärämmin”, mutta se tuntuu yllättävän vaikealta. Sen sijaan sinulla näyttäisi olevan tuo taito. Runoistasi huokuu kiehtova arvoituksellisuus ja taitava kielenkäyttö! Saa vinkata, jos tulee mieleen jotain harjoitus- tai lukuvinkkejä 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s