Meri minussa

Olen kutsunut meren kotiini
En enää pelkää sen aaltoja
En juokse karkuun
välttele suolaisia pisaroita
Ne kirvelevät vain hetken, muistan
Sen jälkeen saa taas kellua
Katsella, miten huone muuttuu siniseksi
tuntea lämpö iholla, hiljaa keinua
kohti rantaa,
jossa laineet eivät iske,
vain liplattavat
ja meren pinta on tyyni
Se on minussa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s