Luontaista vaistoa

Auringon hiippailtua horisontin taa
sinä lähdit
minä jäin
taivas tippui
vaakasuoraan kasvoilleni
tuuli kuiskasi
”maadoita jalkasi,
maadoita jalkasi”
myrskyn silmässä maa kannatteli
askeleitani
ilman valoa
sisin paloina
vaikea pitää silmät avoinna
halusin
tai en
oli pakko liikkua.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s