Luova keho

Luovuus on taito
ihailla poutapilviä
hymyillä päivänkakkaroille
oppia koivunoksilta
puhua varpaanpäille
Luovuus on kykyä
vastaanottaa vaahtopäitä, aaltovuoria
seistä kaatosateessa ilman sateenvarjoa
tuntea sadepisarat joka puolella
näkyvyyden puuttuessa kuunnella,
kun maailma puhuu sinulle
(kohinaa)
Luovuus on valmiutta
pysyä hiljaa paikallaan
odottaa
antaa aikansa
luottaa
keho kyllä vastaa.

Advertisements

7 kommenttia artikkelissa “Luova keho

  1. Kiitos tästä runosta. Jälleen kerran sait mut paremmalle tuulelle. Varsinkin tuo kohta ”seistä kaatosateessa ilman sateenvarjoa” oli niin hulvaton. Itse ole yrittänyt etsiä luovuutta mutta sitä ei voi löytää jos sitä etsii. Se on jo täällä. Kaikkialla. Juuri niin kuin sen tässä ilmaisit. 🙂

  2. Mahtavaa! Sä sait vuorostaan mut hyvälle tuulelle kommentillasi :-). Kiitos! Näin se on, luovuus on kaikkialla ja meissä kaikissa, kunhan vaan pysähtyy sen äärelle. Joskus se voi olla vaikeaa.

    • Olin tänään kaupungilla ostamassa lisää akryylivärejä kun olen nyt niillä innostunut maalailemaan, niin alkoi sataa oikein kunnolla. En voinut muuta kuin hymyillä ja nauttia sadepisaroiden tunteesta kun ne osuivat kasvoihini. Tunsin olevani elossa jälleen.
      Sulla on muuten niin ainutlaatuinen kyky nähdä ja löytää kauneutta kaikkialta. Se sporajuttu oli aivan loistava. Oli aivan kuin olisin ollut itse kyydissä tai jotenkin katsellut sitä kaikkea kaitafilmiltä. Tai yksinkertaisesti niin kuin valokuva, joka pysättää kaiken mutta on silti täynnä elämää. Aivan huippu.

  3. Ihanasti sanottu, nöyrä kiitos <3. Taidan olla sellainen kauneuden etsijä…mitä tiukempi paikka, sitä tarkempi katse – näin myös sporarunossa. Onneksi kivunkin keskellä voi olla elossa :-).

  4. Älä koskaan lakkaa ajattelemasta niin kuin lapsi. Ihmettelemästä. Unelmoimasta. Itse kadotin jossain vaiheessa elämää tämän kyvyn ja nyt joudun uudelleen opettelemaan sitä. Kiitos siitä myös sinulle, että alan jälleen oppia. 🙂

  5. Lainasin keskiviikkona taidekirjan kirjastosta – ensimmäisen joka käteen sattui ja luin sitä tänä aamuna. Siinä oli kiteytettynä yhteen lauseseen juuri se mitä olen etsinyt. ajatellut ja halunnut sisäistää:
    ”You don’t need to ’make painting’ – this is about playing and trying to re-create the freedom of expression we had when were children. just enjoy the ’doing’.” – Laura Reiter
    Tämän voi yhtä hyvin soveltaa kirjoittamiseen tai oikeastaan kokonaisvaltaisesti täällä olemiseen.

  6. Erinomainen kiteytys! Ja kuten sanoit sopii kaikkeen elämiseen, olemiseen. Kyllä tuo taito on ollut itselläkin välillä kadoksissa. Ehkä niin käy joskus meille kaikille?! Onneksi se on uudelleen opeteltavissa :-). Itselleni runoilu on toiminut hyvänä harjoitteena, samoin jooga.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s