Nainen joka polttaa sikaria
ei mitään muuta
niin aurinko
vaikka diggailikin kuuta
pinnalta sileää lettiä
sisältä yhtä solmua
takkua
Hänelle oli helppo puhua
hölmöjä juttuja
avautua
aamun pikkutunneilla
silloin kun ei olisi jaksanut
enää askeltakaan
kun ei keksinyt elämän tarkoitusta
Nainen joka polttaa sikaria
kuunteli,
oli hiljaa,
antoi savun kadota renkaina ilmaan,
”cafe cremeä”,
vastasi
−ei mitään muuta.
