Järistyksen jälkeen
kerää lohkareesi,
pieneksi pirstaloituneet
palasesi,
kaikki mitä sinusta on jäljellä.
Älä enää levittäydy
vaan limittäydy
tiiviin teräväksi
ylöspäin, ylöspäin,
kunnes huippusi halkoo tuulta.
Sillä peruskallioksi sinusta ei enää ole,
etkä sinä sellaiseksi
halunnut jäädäkään.
Vuoreksihan sinä halusit kasvaa. 
Mainokset
Paluuviite: Voimauttavia runoja | V A L O