Alasylöisin

Aina silloin kun pelko meinasi kääntää maailman päälaelleen
hän mietti tähtiä, kuuta, aurinkoa,
mitä erilaisempien puiden huojuvia latvoja.
Kunnes varpaat osuivat jälleen polun pintaan.

Hän oli alasylöisin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s