”Mitä tarkoittaa sisäänpäin kasvaminen?”,
kysyi ensimmäisen vuoden vaahtera
jo kymmenmetriseksi kasvaneelta koivulta.
”Se on sitä, kun haluaisit auringon peittelevän sinut uneen,
mutta joudutkin kohtaamaan kuukausikaupalla
kuuttomia öitä
ja vielä pimeämpiä päiviä,
pimeämpiä päiviä.”
Ihana ❤
Mulle tuli tästä mielleyhtymä, että kasvaakseen täyteen potentiaaliin on läpikäytävä pilkkopimeitä jaksoja. Ehkä törkeän montakin. Sitten löytää kaikki voima sisältä päin, eikä kukoistusta pysäytä mikään, ainakaan ihan hetkeen 🙂
Kiiots Taru tulkinnasta <3, osuit puun juureen ja ytimeen :-)!