Kietoutuvat juuret

En tarvinnut aitaa ympärilleni turvaamaan
en penkkiä minua vasten nojaamaan
En kaivannut keinotekoista myrskyä
enkä varsinkaan tukahdutettua tuulta
En odottanut ihailevia katseita
sinne missä oli vain irtoavia lehtiä
ja jatkuvasti uusiutuvaa kuorta
Ainut mitä todella toivoin oli,
että joku näkisi vihdoin sydänpuuni sisään,
ja haluaisi siitä huolimatta kietoutua
juurillansa omieni ympärille.
Sinä näit sinne,
minne muut eivät uskaltaneet katsoa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s