Oli kevät, oli toivoa

olitoivoa_neutraali Hän sulki silmänsä
ja puhalsi hitaasti ulos.
Puut hengittivät sisään.
Aurinko katseli heitä
ja hymyili. Oli kevät.
Oli toivoa.

Kirjoita kommenttisi tähän...

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

Sähköpostiosoite (pakollinen) (Osoitetta ei koskaan julkaista)

Nimi (pakollinen)

Kotisivu

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. ( Log Out / Muuta )

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. ( Log Out / Muuta )

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. ( Log Out / Muuta )

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. ( Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä:

sielunsopukoita