Niin paljon on luonto minulle antanut

kuinkaedesvoisin_Vihreä2Nämä puut ovat nähneet, kuinka
korkealta olen tippunut. Tämä
kallio on tuntenut, miten jokin
sisälläni on murtunut. Tuo meri
on maistanut suolaisten kyynelei-
deni virran. Nuo pilvet taivaalla
ovat ehtineet lipua ohitse jo
monen monta kertaa. Kaikki on
täysin samoin ja silti aivan toisin.
Niin paljon on luonto minulle
antanut, etten koskaan lakkaa
rakastamasta. Kuinka edes voisin.

Silkkaa toivoa

silkkaatoivoa_maitokahviAina elämässä ei ole vaihtoehtoja. Kun se
pakottaa sinut selviytymään, on vain
jaksettava, kurotettava kohti valoa, kaikin
tavoin uskottava, että se mitä on nyt, ei
ole ikuista. Ihminen on sitkeää tekoa, se
voi pysytellä elossa monta mustaa talvea
peräkkäin vain haalealla muistolla hiiren-
korvasta. Toiset kutsuvat sitä asenteeksi,
mutta minusta se on silkkaa toivoa. Kun
olet kerran selvinnyt kevääseen, et lakkaa
ihmettelemästä sen loistoa. Ja olet valmis
tekemään melkein mitä tahansa, että voit
antaa toiselle edes hitusen siitä, mikä on
sinulla vain lainassa.

Maailma pikkusormen ympärillä

niinpienitytto_vahvaroosaHänen silmänsä loistivat niin, että
tähdetkin kalpenivat glitteriksi rinnalla.
Hänen naurunsa soi niin, että pikku-
linnutkin laskivat siipensä ja pysähtyivät
kuuntelemaan. Hänen askeleensa oli
kevyt kuin hipaisu, tuskin osui maahan
ollenkaan. Ja niissä hetkissä, kun hän
kääntyi kannoillaan ja tarttui sinua
pehmeästi kädestä, tuntui kuin sydän
olisi jättänyt yhden lyönnin välistä.
Niin pieni tyttö ja silti koko maailma
pikkusormen ympärillä.