Aina ensin hengitystäni

Posted on huhtikuu 22, 2019 by susannajussila under Hetkessä

ainaensin

Hän oli kyllästynyt
tekemään niin kuin
maailma häneltä odotti.
”Tästä lähtien”, hän päätti,
”kuuntelen aina ensin
hengitystäni.”

Mainokset

Sinua kuin valtameri

Posted on huhtikuu 14, 2019 by susannajussila under Hetkessä

kuinvaltameri

”Mikään myrskysi ei ole minulle liikaa”, sinä kuiskasit ja siitä hetkestä lähtien kaikki oli tyynen selvää. Rakastin sinua kuin valtameri.

On vain yksi meri, joka on sinun vastuulla

Posted on huhtikuu 6, 2019 by susannajussila under Hetkessä

vaarallisimmatmyrksyt

Vaarallisimpia myrskyjä
olivat ne, jotka olivat
jonkun toisen.
Ei se ollut rakkautta,
jos kannatteli toista,
niin että meinasi
itse hukkua.

Lyhin reitti kotiin

Posted on maaliskuu 23, 2019 by susannajussila under Hetkessä

lyhinreittikotiin

Kultapieni,
kun se päivä koittaa,
jolloin kaikki
hukkuu usvaan,
kun sinua pelottaa,
muista silloin
tämä tienviitta:
hengitys on lyhin
reitti kotiin.

Se mikä on kaikkein haavoittuvinta

Posted on maaliskuu 6, 2019 by susannajussila under Hetkessä

Vahvuutta on uskaltaa olla hauras. Antaa värinän näkyä, katseen riisuutua paljaaksi. Kuiskauksen kasvaa sanoiksi. Vahvuutta on ojentaa toiselle se, mikä on kaikkein haavoittuvinta. Mikä ei saa tippua. Kun samaan aikaan hyvin tietää, että mistään ei ole takeita. Vahvuutta on valmistautua hajoamaan pieniksi palasiksi sen edessä, jonka vastaa toivoo olevan. Rakkautta.

Joku joka saa jään sulamaan

Posted on helmikuu 25, 2019 by susannajussila under Hetkessä

On hyvä olla joku, joka saa jään sulamaan. Joka muistuttaa sinua siitä, että elämä on hauras. Maailma useimmiten kaunis. On hyvä olla joku, joka vastaanottaa kaikki vuodenaikasi kuin se olisi luonnollisin mahdollisin asia. Joka katsoo sinua niin kuin katsotaan aina uudestaan puhkeavaa kevättä. Sillä hänelle sinä olet suurin kuviteltavissa oleva ihme. Ja vaikka et koskaan uskonut tuon jonkun olevan olemassa, tulet vielä huomaamaan. Kun sinä sytyt eloon hänen kanssaan.