“Pärjään hyvin yksinkin”,
minä sanoin ja näytin
vakaalta jokaista hius-
karvaa myöten. Mutta
sisälläni maailma oli
kiepsahtanut niin rajusti
ympäri, että hädin tuskin
näin edes eteeni.
Aihearkisto: Hetkessä
Käsikesy
Ennen olin vahva nainen,
mutta sinä teit minusta
pikkuisen linnun.
Käsikesyn.
Kaikella on aikansa
Vasta kun ulkona
on tarpeeksi tyyntä,
voi sisäinen myrsky
nousta.
— kaikella on aikansa
Lupa
Rakas suorittaja,
myös sinulla on
oikeus relata.
Eikä sitä tarvitse
erikseen ansaita.
— lupa
Sinä lennät jo
Kultaseni,
ethän enää pienennä itseäsi,
vaan unelmoi isosti.
Piirrä omat tuikkivat tähtesi.
Ja kun katsot taivaankantta,
älä kysy mahtuvatko ne
sinne kaikki, vaan kuvittele
ääretön avaruus.
Sinä lennät jo!
Silloin hän käpertyi itseensä
Juuret syvälle multaan
Mitä ikinä kannatkaan
sisälläsi, paina juuret
syvälle multaan,
ja laske se hetkeksi.
Ei ole mitään niin
suurta, mitä tämä
maa ei pystyisi
kohdata.
Kuun kaikki puolet
Hän oli kuun kaikki puolet.
Jatkuvasti uusiutuva.
Ilman toista puolikastakin täysi.
Ja pimeytensä kanssa sinut.
Ne hyökyaallot sinun sisällä
Ja kun myrsky saapuu,
pysähdy, hengitä.
Ne hyökyaallot sinun
sisällä, ne eivät ole
tulleet murskaamaan,
vaan vapauttamaan
sinut.
Kiitos jokaisesta hengenvedosta
Oma rakas kehokotini,
älä välitä siitä, että ympäröivä
maailma kutsuu sinua ulko-
kuoreksi. Minä lupaan tehdä
parhaani ja pitää sinusta huolta
niin kuin olisit yhden naisen
universumi. Sillä lopulta, en
tiedä missä muualla voisin tätä
elämää kokea. Kiitos jokaisesta
hengenvedosta.
