Miten paljon pelkäsin rakkautta.
Miten pieneksi tunsin itseni ikuisuuden rinnalla.
En minä sitä sinulle voinut kertoa.
Suljin silmäni ja puristin kättäsi tiukemmin.
Näithän miten kovaa yritin?
Mainokset
Aihearkisto: Matkalla
Siksi, että sydän
On asioita, jotka elämässä
on elettävä monta kertaa
uudelleen. Ei siksi, että
haluaisit palata
menneeseen, vaan siksi,
että sydän pääsisi viimein
vapauteen.
Ollakseni valmis
Ollakseni valmis rakastamaan sinua on oltava valmis katsomaan minua. Kokonaan. Ihan kaikkea. Sitäkin mitä en halua. On hyvästeltävä se, joka ei pelkää, ei tarvitse. Otettava rohkeasti kädestä. Pidettävä lujasti yhtä. Uskottava. Ilman minkäänlaisia takeita. Että se mikä tänään hajottaa on se, mikä myöhemmin parantaa.
Askeleen lähempänä avaruutta
Kun uskaltaa viimein katsoa,
katsoa kuin yötaivasta,
kaikkea sitä mikä on
pimeää ja paljasta,
on askeleen lähempänä
avaruutta.
Kaikki mitä etsit
Tiedän millaista se on. Rakastaa ajatusta. Rakastaa mielikuvitusta. Haluta yhteyttä, niin syvää, että sieluun asti sattuu. Lähteä etsimään muualta sitä, mitä ei saa sanottua. Antautua itselle. Antautua universumille. Vastaanottaa yksin kaikki se, mikä pitäisi jakaa. Ajautua kohti avaraa. Niin kauas, niin pitkään, että todellinen menee menojaan. Tiedän kuinka korkealta voi tippua kuu sylissä. Ja olen nähnyt miten kiertoradat järjestyvät uudestaan. Siis ota rauhassa. Kaikki, mitä etsit on jo sinussa, maan päällä, olemassa. Kun seuraava alkuräjähdys koittaa, olet valmiimpi kuin milloinkaan.
Ikuisuuden äärellä ristiriitaista
Olla moderni itsenäinen nainen on joskus sellaista. Ikuisuuden äärellä ristiriitaista. Kun oikeasti haluan vain ja ainoastaan rakastaa, mutten koskaan ikinä näyttää epätoivoiselta. Se tarkoittaa, että sinun tulee polvistua. Ja tehdä se ajoissa. Antaa minun tuntea, että olen ainut tähti Universumissa. Katsoa käsi kädessä, kuinka avaruus laajenee sisällä. Ja kyllä, sinä saat pelätä, mutta minä olen ainut, joka voi juosta karkuun. Ja jos niin käy, odota. Kerro, miten paljon kaipaat minua. Ota se riski meidän molempien puolesta. Sillä jos sinä näytät tarpeeksi paljaalta, lupaan palata takaisin murusina. Ja vaikka tämä on tyhmää, koita ymmärtää. Voin antaa kaikkeni vasta sitten, kun tiedän, että sinä teet samoin.
Enemmän kuin mitään muuta
Enemmän kuin mitään muuta haluamme olla ehjiä. Rakkaus tietää tämän. Mutta ensin se ottaa sinua kädestä, kuiskii hellästi, näyttää kipeästi, mistä kohtaa olet rikki.
Kun alkaa sisältä pehmentyä
Vasta kun toinen haluaa nähdä sinut kokonaan, voit alkaa riisua. Ei vaatteita, vaan kerroksia. Niitä, joita olet pukenut suojaksi, elämältä, elämässä. Joita ilman et ehkä olisi tässä. Ei siinä ole mitä hävettävää. Että luopua voi vasta, kun alkaa sisältä pehmentyä. Pala palalta, puna poskilla voit paljastaa sen, mitä et ennen halunnut kohdata. Tällainen pieni suuri minä olen.
Rakkaus pakottaa katsomaan
Minä ymmärrän niitä, jotka eivät halua rakastaa. Mikä hirveä sotku ja urakka. Noukkia nyt kaikki epämääräiset palaset vuosien varrelta. Kerätä yhteen ja samaan lahjapakettiin sekin mitä ei voi koristella. ”Tässä minä olen.” Sulkea silmät ja toivoa parasta. Rakkaus ei korjaa, mutta jos oikein hyvin käy, se pakottaa katsomaan. Rakastavin silmin, itseäsi uudestaan.
Rakkauden riepoteltava
Vaikka tiputtaisit kaikki lehdet puustasi, rakkaus ei irtoa. Sillä rakkautta ei voi tehdä, ei aloittaa eikä lopettaa. Se on, sinussa ja sinusta riippumatta. Ainut mitä voit tehdä on tuntea. Enemmän. Useammin. Kipeämmin ja kauniimmin. Tiukan paikan tullen muistaa, että taivas kyllä avautuu, sille, joka antautuu. Rakkauden riepoteltavaksi.
