Hän kumarsi puille

Posted on 14 tammikuun, 2020 by susannajussila under Matkalla

Hän kumarsi puille
niin kuin oppimestareille.
Ne tunsivat maan ja taivaan.
Ja osasivat luonnostaan sen,
mitä niin moni meistä harjoitteli.
Miten tuoda pyhä sinne,
missä näkee vain polun.

Omaa aurinkoa

Posted on 11 tammikuun, 2020 by susannajussila under Matkalla

Rakkaani,
mikään ei ole
niin rohkeaa
kuin seurata
uskollisesti
omaa aurinkoa.

Totta joka solulla

Posted on 6 tammikuun, 2020 by susannajussila under Matkalla

Kultaseni,
et voi koskaan olla
kaikille kaikkea,
mutta voit aina olla
itsellesi oikea.
Valitse se,
mikä on totta
joka solulla.

Sille, joka oli ollut pahin vihollinen

Posted on 4 tammikuun, 2020 by susannajussila under Matkalla

rakas. Hän antoi kämmenen
laskeutua pehmeästi
sydämelleen ja kuiskasi
hiljaa ”rakas” sille,
joka oli ennen ollut
pahin vihollinen.
He olivat kulkeneet
pitkän, ikuisuudelta
tuntuneen matkan,
mutta tänään, tässä,
he olivat vihdosta
viimein yhtä.

Rakasta liekkiäsi

Posted on 3 tammikuun, 2020 by susannajussila under Matkalla

Rakasta liekkiäsi,
ruoki sitä,
istu sen lämmössä,
tanssi sen ympärillä,
kuiski sille syvimpään
haudatut salaisuutesi,
paljasta villeimmät
unelmasi, nekin, joita et ole
uskaltanut ääneen sanoa.
Tee mitä tahansa, mikä
auttaa sitä pysymään elossa.
Mutta lieskojen kanssa ole tarkkana.
Liian iso roihu palaa
ennen pitkää loppuun.

Sekavaa ja kaunista

Posted on 29 joulukuun, 2019 by susannajussila under Matkalla

Hän ei uskonut vääriin polkuihin.
Sydämen matka oli kuin öinen
tähtikartta. Jokainen umpikuja
muodosti ennen pitkää
ainutlaatuisen kuvion.
Eikä mikään ollut yhtä
sekavaa ja kaunista.