Tytöltä tytölle

Tyttö, sinä olet tähdistä.
Jalkapohjasi on punottu puiden juurista,
silmissäsi Linnunradan loiste.
Aurinko, kuu, meri,
kaikki tietävät nimesi,
tuntevat tarinasi,
sen, miten Äiti maa ja Isä taivas
täyttivät kerran sydämesi avaruudella,
sytyttivät sinuun kauneuden,
viisauden,
kaikkialle ulottuvan rakkauden.
Ethän koskaan unohda sitä,
vaikka ympäröivä maailma sanoisi mitä.

 

Mainokset

Pieni lentäjä

Ahkera pieni lentäjä
Minun oksalleni kelpaat aina
Olet arvokas sulkine kaikkinesi
Enkä minä kysy
kuinka monta kilometriä
olet lentänyt,
monessako maassa talvehtinut
Sinun ei tarvitse olla supervarpunen,
ja juureni ovat sitä varten
että pysyn pystyssä.

Taimi talviunilla

Hän ei ollut nyt hiirenkorvatuulella,
ei yksinkertaisesti jaksanut enää leikkiä iloista kurkottelijaa, hädin tuskin heilutella juuriaan elonmerkiksi. Kohmeana, hitaana, yön kastepisarat silmäkulmissaan totesi taimi talviuniltaan:
”Joskus kasvu on sitä,
että oppii sietämään epämukavuutta.”

Sirppi

”Mistä tiedät, että sinusta on tullut täysi?”, kysyi Venus Kuulta.
”En joudu enää miettimään,
loistanko liikaa
vai loistanko tarpeeksi.
Tämä on minun Maani
ja saan kiertää sitä juuri sellaisena kuin olen.”