Hän oli valinnut

Ne pikkulinnut hänen sydämessään,
ne hän oli valinnut.

Hän kumarsi puille

Hän kumarsi puille
niin kuin oppimestareille.
Ne tunsivat maan ja taivaan.
Ja osasivat luonnostaan sen,
mitä niin moni meistä harjoitteli.
Miten tuoda pyhä sinne,
missä näkee vain polun.

Kiitos äitimaa

Äitimaa,
kiitos jokaisesta askeleesta,
jonka saan luonasi ottaa.
Kiitos, että ravitset päätä ja varpaita,
jokaista solua niiden varrella.
Kiitos, että kannattelet elämää,
hoidat rikkinäistä sielua.
Kiitos, että herätät meidät
syvimmästäkin unesta,
saat hiljenemään kaikki ne äänet,
joita tässä hetkessä ei tarvita.
Kiitos, että varjelet sitä, mikä on
kaikkein arvokkainta.
Anna anteeksi, että emme ole osanneet
tarpeeksi kuunnella.
Auta meitä kääntymään kohti
ikuista viisautta.