Hän ei halunnut enää kiirehtiä

nahkanojatuoliin_maitokahvi

Hän ei halunnut enää kiirehtiä. Hän halusi
kulkea päiviensä läpi niin hitaasti, että aina
oli aikaa istua ikkunan vieressä ja tuijottaa
sisäpihan lehmuksia, maata olohuoneen
lankkulattialla ja nähdä, miten taivas kutoi
ikuista taideteostaan, sulkea silmänsä ja
kuunnella hengitysaaltojen jatkuvaa virtaa,
taukoja niiden välissä, upota vanhaan, ajan
patinoimaan nahkanojatuoliin ja kirjoittaa
kaikesta siitä, mitä tapahtui sisällä
silloin kun ympärillä ei tapahtunut yhtään
mitään.