Huminaton hetki

”Mitä minä tarvitsen juuri nyt?”,
kysyi puu ja vetäytyi hetkeksi runkoonsa.
Humina oli ilman häntäkin.

Mainokset

Vastaa kun puu kutsuu

Aina kun olet vaarassa unohtaa,
johdata itsesi avaraan,
tarkenna katseesi kohti puun runkoa
näe, miten käsistäsi kasvaa oksia
(paljaita jos vuodenaika vaan on sopiva).
Anna juurten kietoutua sinuun,
mullan tarttua varpaidesi väleihin,
kuin virtaava vesi
kulje kehoasi pitkin ylöspäin
aina hamaan latvaan asti.
(Siellä? Hyvä.)
Nosta nyt hiuksesi pilvenreunukselle,
olet lehti,
joka huuhtoutuu tuulessa.

Yksi ilta

En koskaan unohtanut
sinua, jonka kanssa jaoin
auringonlaskun
tähtitaivaan
täysikuun
tai hetken, jona taivas ja maa unohtuivat
syntyi uusi universumi
Ei siihen tarvittu kuin yksi ilta
ja jokin minussa muuttui
Tiedän, että sinussakin.

Tähdet

Älä suotta sytytä minulle kynttilöitä
himmennä valoja
vie minut ulos, silloin kun on pilkkopimeä
kun taivaalla ei ole pilviä
pidä tiukasti kiinni
etsi paljaat käteni
älä sano sanaakaan
näytä minulle, näytä se
mikä on ikuista.
Tähdet.