On muistoja, jotka roikkuvat mukanasi kuin juuret. Päästät irti, päästät irti, mutta ne vain pitävät sinusta kiinni. Tulee talvi, tulee kevät ja kesä. Vuodet yhtä ja samaa loputonta kehää. Tiedätkö, kun jatkuvasti ravistelee, on vaikea todella elää. Pysähtyminen pelottaa. Entä jos maailma ympäriltä katoaa? Kierrät radallasi, kunnes jotain menee sijoiltaan. Romahdus kuin alkuräjähdys. Synnyt uudestaan. Silloin jokin pieni sinussa kuiskaa: ”Ainut mitä voit tehdä, on opetella olemaan hellä.”
Avainsana-arkisto: kasvu
Hiirenkorva
joka kevät
sama juttu.
olen kuin
hiirenkorva,
höröllä liian
aikaisin.
Pelkkää sydäntä
Kultaseni,
älä vaadi itseäsi
olemaan pelkkää
sydäntä.
Saatat suotta
särkyä.
Syntyä uudestaan
on kaksi tapaa,
jolla silmät
saa tuikkimaan.
pysyä lapsena
tai syntyä
uudestaan.
Ethän anna periksi
ja vaikka et nyt uskoisi,
rakkaani, ethän anna
periksi. jonain päivänä
se mikä oli kaikkein
pahinta, on kaikkein
parantavinta mitä
sinulle on tapahtunut.
Kannathan ylpeydellä
kaikki ne haavat,
kannathan ylpeydellä.
kivusta huolimatta
ja sen ansiosta,
sinussa on nyt
enemmän rakkautta.
Sydän antaa anteeksi
ja niin se vaan menee,
että sydän antaa
anteeksi, yhdessä
hetkessä näkee
kaiken läpi. mutta
mieli, se ei pääse yli.
vielä vuosienkin päästä
kysyy miksi.
Tyhjyys sisälläsi
Se tyhjyys sisälläsi,
älä pelkää
tähtisilmäni.
Et ole putoamassa,
vaan laajenemassa.
Vähemmän kokonaista
Rakkaani,
muistathan,
vaikka sinussa
olisi kuinka monta
kipeää lovea
tahansa, se
ei tee sinusta
vähemmän
kokonaista.
Hän kumarsi puille
Hän kumarsi puille
niin kuin oppimestareille.
Ne tunsivat maan ja taivaan.
Ja osasivat luonnostaan sen,
mitä niin moni meistä harjoitteli.
Miten tuoda pyhä sinne,
missä näkee vain polun.
