”Teeskentele, kunnes se muuttuu
todeksi”, luin kerran jostakin ja
siitä lähtien olen askeltanut astetta
kevyemmin. Olen poiminut
matkalta jokaisen tippuneen sulan
ja höyhenen, liimannut ne nätisti
yhteen. Kuvitellut monta kertaa
mielessäni sen hetken, kun tuuli
tulee ja tarttuu siipiini ja miten
puun takaa se sitten tuleekaan.
“Nyt minä lennän.”
Avainsana-arkisto: kasvu
Unohda kaikki puolinainen
Kultaseni,
unohda kaikki puolinainen. Sinä
ansaitset ihmisen, joka on heikkona
valoosi, tarpeeksi vahva varjoillesi.
Jolla on silmää sisimpäsi tuhansille
sävyille. Sinä ansaitset jonkun, joka
on sisältä yhtä kesken, ihmisyydessään
sotkuinen, mutta joka kaikesta
huolimatta katsoo sinua puhtaimmalla
mahdollisella tavalla. Niin kuin
maailmassa ei olisi mitään yhtä
kokonaista.
Pidä hellin käsin
Pidä hellin käsin sitä,
mikä on kaunista,
poimi muistojesi
kedoista kukkasia,
päästä syliisi sekin,
mistä olet joskus
joutunut irrottamaan,
kiitä elämää kaikesta
rakkaudesta, vaikka
se olisi tullut luoksesi
muruina.
Sinun kehosi on sinun rakas päiväkirjasi
Sinun kehosi on sinun rakas päivä-
kirjasi. Se laittaa muistiin aivan
kaiken. Toiset sivut se säilöö
kenkälaatikon pohjalle ja työntää
kellarikomeron perimmäiseen
nurkkaan. Sillä on sekä lukko että
avaimet taskussaan. Ja meni kuinka
kauan tahansa, se jaksaa kyllä
odottaa, kunnes aika on oikea. Avata
muistot.
Kaikille meille yhteistä
Elämä jättää
jokaiseen meistä jälkiä
kuin muistoksi siitä,
mikä on kaikille meille
yhteistä.
— haavat
Tuli mitä tuli
”Tuli mitä tuli”,
hän sanoi ja astui
ulos, tukka auki,
elämän jättämät
jäljet ihollaan.
Tuuli kävi vastaan
lempeästi. Kuin
se olisi odottanut.
Sinä puhalsit
Sinä puhalsit
hellästi haavojeni pintaan,
lujasti siipieni alle.
Ja miten kauniisti
me lensimme!
Hän tunsi taivaan ja maan
Hän tunsi taivaan,
se oli tippunut monta
kertaa niskaan, ja maan,
jonka muruset hän oli
oppinut omin käsin
poimimaan. Hän tiesi,
että mitä vaan voisi
tapahtua milloin vaan,
ja se teki jokaisesta
hetkestä arvokkaan.
Oppitunteja äitimaalta
Oppitunteja äitimaalta:
-olla kotona tyhjyydessä
-puhjeta esiin pimeästä
-kypsyä täyteen mittaan
-elää joka solulla
-päästää irti kaikesta.
Överinäkin aitoa
Rakastin ristiriitaisia asioita,
kuten kevään kirkasta valoa.
Sinua. Ei se sillä ollut väliä,
että kumpikin meistä oli
aina kesken, jostain kohti
raakoja. Riitti, kun oli
överinäkin aitoa.
