”En tarvitse ketään”,
hän sanoi, kunnes
löysi Sen. Ihmisen,
joka ei tarvinnut
ketään eikä mitään
muuta yhtä paljon
kuin häntä.
Avainsana-arkisto: kasvu
Täydellinen pari
Usein ne, jotka on jätetty
kuin rukkaset naulaan,
voittavat eniten.
Ennen pitkää he
löytävät toisensa
ja huomaavat
sopivansa täydellisesti
yhteen.
Uuden puun taimen
Myllätä juuriin asti,
kunnes löytää
oman ytimensä.
Katsoa lempeästi
sitä, mikä on
kaikkein syvintä,
kaikkein aidointa.
Mikä sattuu sielussa.
Sen kun kerran tekee,
on kuin laskisi multaan
uuden puun taimen.
Silloin tekee
palveluksen kaikille.
Koko maapallolle.
Kaikki ne lehdet
Kaikki ne lehdet,
jotka tiputin
vuosien varrelle,
itkin ja tiputin.
Ei se turhaa ollut.
Hentoa kutitusta
”Maailman mahtavimmatkin
puut saavat alkunsa
mullan alta”, hän sanoi
ja kaatoi huomiota kuin
kastelukannusta.
Joka ikinen kerta,
kun hän tunsi juurtensa
hentoa kutitusta.
Samasta puusta
Ei sillä ole väliä, missä tahdissa kasvaa.
Pohjimmiltaan olemme kaikki samasta puusta.
Tiedämme, millaista on roikkua juurtensa varassa,
ja haaveilemme salaa yhdestä asiasta:
kunpa joku voisi hetken aikaa kannatella.
Itsensä rakastamisen lyhyt oppimäärä
Itsensä rakastamisen lyhyt oppimäärä:
Unohda kaikki, mitä sinun pitäisi muistaa.
Palauta mieleesi se, minkä haluaisit
eniten unohtaa. Syleile sisäistä sotkua.
Syleile niin kauan, niin hartaasti,
että ennen pitkää huomaat piteleväsi
aarretta.
Kun ei ollut muita vaihtoehtoja
Kaikki me kiipeämme ylös vuoria, kynnet katki, rapaa naamassa, housut polvista puhki. Toiset meistä nousevat isoimmat jo pieninä. Silloin kun ei ole vielä kunnon kenkiä, ei karttaa, reppukin pieni ja vaaleanpunainen. ”Rohkeaa”, sanovat toiset, ”todellista vahvuutta”. Ne, jotka tietävät, eivät sano mitään. Pehmentävät vain katseensa. Ei ollut muita vaihtoehtoja.
Vain tarinasta voi irrottaa otteensa
Se, joka sanoi, että rakkaudesta
pitäisi päästä yli, ei ollut koskaan
käynyt viivan toisella puolella.
Vain tarinasta voi irrottaa otteensa.
Se mikä on maailman kauneinta,
kulkee aina sinun mukana.
Sitä he eivät nähneet
Kaikki se rakkaus,
mitä hän kantoi
mukanaan, sen
he näkivät. Eivät
sitä, miten monta
halkeamaa hän
piteli yhä sielussaan.
Ne olivat sama asia.
