”Suru muuttuu kiveksi,
jos sitä ei kohtaa”,
pauhasi meri ja piti
elämän virtaamassa.
Avainsana-arkisto: keho
Tämä on se hetki
Kun sydänpuussasi on ahdasta,
hengitä.
Kun et kuule merta kohinalta,
hengitä.
Kun maa vavisuttaa juuriasi,
hengitä.
Kun lehtesi irtoavat tuulen mukana,
hengitä.
Kun mitään ei ole tehtävissä,
hengitä.
Tämä on se hetki, kun jotain uutta
sinussa voi syntyä.
Syvä hengitys silittää sisintä
Sulje silmäsi.
Kuuntele itseäsi
kuin simpukkaa.
Huomaa meren kohina.
Aaltojen nousu ja lasku
vasten rantakiviä.
Syvä hengitys
silittää sisintä.
Hän kutsui esiin rakkautta
“Kaikkeus on
jo minussa”,
hän kuiskasi ja
yksi hengitys
kerrallaan,
kutsui esiin
rakkautta.
Kaikista vähiten järkeä
Hän näytti naiselta,
joka tietää tasan tarkkaan,
mitä tekee, mutta
todellisuudessa hän oli
usein niin hukassa, että
ainut keino oli seurata
jonkun syvemmän ohjausta.
Uskoa ääntä sisällä,
silloinkin, kun siinä
tuntui olevan kaikista
vähiten järkeä.
Hän päätti seurata aaltoja
Aina kun hän tunsi olevansa
hukassa, hän sulki silmänsä ja
päätti seurata aaltoja. Meren
tai hengityksen. Sillä ei ollut
väliä. Kumpikin kulki samaa
universaalia reittiä.
Sinä, joka kuljet susien kanssa
Sinä,
joka kuljet susien
kanssa, usko sydämesi
kuulle. Se kiertää
mukanasi aina.
PS. Aurinko on hyvä
rakastaja, mutta kehno
kumppani.
Kiitos jokaisesta hengenvedosta
Oma rakas kehokotini,
älä välitä siitä, että ympäröivä
maailma kutsuu sinua ulko-
kuoreksi. Minä lupaan tehdä
parhaani ja pitää sinusta huolta
niin kuin olisit yhden naisen
universumi. Sillä lopulta, en
tiedä missä muualla voisin tätä
elämää kokea. Kiitos jokaisesta
hengenvedosta.
Tässä hetkessä riittävä
Hengitä, rakas,
hellitä.
Ei ole mitään,
mikä ei olisi
tässä hetkessä
riittävä.
Sinulla on lupa sortua
Rakkaani, muistathan,
että kukaan meistä
ei pysty kannattelemaan
aivan kaikkea. Vaikka olisit
toisten silmissä se maailman
vahvin mannerlaatta,
myös sinulla on lupa
sortua.
