“Tässä viimeinen lehteni”,
henkäisi koivunlatva ja
jäi odottamaan pakkasen
tuloa. Viimeinkin oli
aikaa vain olla.
Avainsana-arkisto: luonto
Usko luonnon viisautta
Kultaseni,
sinun ei tarvitse venyä
koko ajan joka suuntaan.
Ensin pitää päästää irti,
jotta myöhemmin on taas
tilaa kasvaa. Jos et usko
itseäsi, katso puista mallia.
Usko luonnon viisautta.
Kun meri vastaa, minä virtaan
Aina minä palaan
uudelleen samaan
rantaan. Kysyn,
minne sinä kätket
kaiken sen valtavan
kivun. Ja meri vastaa:
“Minä virtaan,
minä virtaan,
minä virtaan”.
Niin paljon on luonto minulle antanut
Nämä puut ovat nähneet, kuinka
korkealta olen tippunut. Tämä
kallio on tuntenut, miten jokin
sisälläni on murtunut. Tuo meri
on maistanut suolaisten kyynelei-
deni virran. Nuo pilvet taivaalla
ovat ehtineet lipua ohitse jo
monen monta kertaa. Kaikki on
täysin samoin ja silti aivan toisin.
Niin paljon on luonto minulle
antanut, etten koskaan lakkaa
rakastamasta. Kuinka edes voisin.
Taivaan katosta meren pohjaan
Kultaseni,
sinun ei tarvitse todistaa kenellekään
mitään. Saat omistaa sisälläsi kaiken.
Saat asuttaa oman taivaasi katon ja
meresi pohjan. Saat myllätä maasi
pehmeäksi ja versoa koko sydämelläsi
mullasta. Saat elää omien vuodenaiko-
jesi mukaan, viihtyä niin valossa kuin
varjossa. Saat olla kotonasi juuri
tuollaisena, villinä, vapaana ja suloisen
sotkuisena. Eikä mikään maailmassa
voi pyytää sinua olemaan enempää
tai vähempää kuin oma itsesi.
Kesänlapsi
Mikään ei ole opettanut
minulle niin paljon
luopumisesta kuin syksy.
En enää itke, mutta joka
vuosi katson haikeana
auringon perään ja päästän
irti siitä, kuka olen, kun
sieluni on kukkeimmillaan.
— kesänlapsi
Hän tiesi, että valosta riittäisi
Hänen vartensa oli ohut
ja voimansa vähissä,
mutta hän oli selviytyjä.
Joka aamu, kun aurinko
nousi, hän käänsi
katseensa ja astui ulos
pimeästä. Hän tiesi,
että valosta riittäisi.
Sinussa on neljä vuodenaikaa
Kultaseni,
myös sinussa on
neljä vuodenaikaa.
Vain yksi niistä on
täynnä valoa.
Voisitko silti
rakastaa
kaikkia?
Voit aina syntyä uutena
Nuppuseni,
ei sillä ole väliä,
kuinka monta
kertaa olet
noussut mullasta.
Elämä on sitä
varten, että voit
aina syntyä,
uutena.
Vahva kuin puunrunko
Metsän reuna oli ainut paikka,
jossa hän todella kumarsi.
Hän halusi kasvaa isoksi ja
vahvaksi kuin puunrunko.
Sellaiseksi, joka ei lytännyt
ketään eikä tullut kenenkään
tallaamaksi, mutta jonka
pelkkä läsnäolo sai hengityksen
virtaamaan syvemmin, sielun
huokaisemaan helpotuksesta.
