Maailma on
kova paikka.
Se muuttuu
vain tekemällä.
Itsestämme.
Palalta palalta
pehmeämmän.
Mainokset
Avainsana-arkisto: maailma
Joku maalaa oman maan
Kultaseni,
kun nainen tulee tiettyyn ikään, se alkaa synnyttää. Yksi lapsia, toinen runoja, kolmas ehkä molempia. Joku laittaa siemenen purkkiin ja odottaa. Joku maalaa oman maan ja tähtitaivaan. Tapoja on miljoonia. Sen vain haluan sanoa. Älä suotta usko siihen, että maailmassa on vain yhdenlaisia vauvoja.
Jos annat minulle kaikkeuden
Jos annat minulle
linnunradan,
voit olla varma,
että tulen rakastamaan
sinua aina.
Mutta jos annat minulle
kaikkeuden,
kirkkaimman valon
sekä pimeimmän varjon,
voit luottaa siihen,
että löydän takaisin
luoksesi aina.
Jotta ikuisuus ei karkaa
Toiset meistä etsivät rakkautta vapaudesta.
Älä käsitä väärin, olemme enemmän kuin
valmiita. Rakkaus on meillä verisuonissa.
Virtaa jokaisessa linnunradat ja mannerlaatat
ylittävässä askeleessa. Se pauhaa niin kovaa,
sellaisella taajuudella, että kaikkein tärkein
on hukkua. Sydän. Se odottaa. Odottaa
kuin varkain sitä tähtitaivaallista hetkeä,
jolloin joku ottaisi meitä hellästi kädestä.
Piirtäisi kevyesti sormenpäällä. Näyttäisi ne,
rajat. Sanoisi viimeinkin ne sanat.
”Tähän asti voit mennä, jotta ikuisuus ei karkaa.”
Muistathan silloin
Kun maailman
paino yllättää,
rakkaani, kultaseni,
muistathan silloin
hengittää,
hengittää syvään.
Sielusta sieluun
Maailman kauneimmat
polut kulkevat
pitkin
elämän jättämiä
jälkiä
sielusta sieluun.
Kukkia
Kun maailma käy
liiaksi iholla:
kukkia.
Pehmeä sydän
Pehmeä sydän
pysyi rohkeana.
Kivusta huolimatta
ja sen ansiosta
hengitti
ympärilleen
rakkautta.
Kulje kaikkien meidän takia
Kulje aaltoilevin askelin, tukka avaruudessa, ajatukset hulmuten, maan murua varpaiden onkaloissa, talvipäivän unissa, kulje tyhjin sydämin, taskut ja keuhkot täynnä, valosta, valossa, kulje syvissä varjoissa, äkkipimeässä, hennossa kajossa, elääksesi, elä kulkeaksesi, itsesi takia, hänen takia, heidän takia. Kulje kaikkien meidän takia, joiden kuu on joskus varastettu.
Rakkauden ruumiillistuma
Villeys, rakastan kaikkea sinussa.
Rakastan sitä, miten kuiskaat minun korvaan.
Rakastan sitä, miten tuoksusi leijuu ilmassa.
Rakastan sitä, miten leikit minun hiuksilla.
Rakastan sitä, miltä kosketuksesi tuntuu iholla.
Rakastan sitä, miten huomioit jokaista solua.
Rakastan sitä, miten kasvat ulos rajoista.
Rakastan sitä, miten annat kaikkien versojen rehottaa.
Rakastan sitä, että mikään ei ole sinulle liian sotkuista.
Rakastan sitä, että kaikki on sinulle yhtä kaunista.
Jokainen rikkaruohosikin rakkauden ruumiillistuma.
