Aina elämässä ei ole vaihtoehtoja. Kun se
pakottaa sinut selviytymään, on vain
jaksettava, kurotettava kohti valoa, kaikin
tavoin uskottava, että se mitä on nyt, ei
ole ikuista. Ihminen on sitkeää tekoa, se
voi pysytellä elossa monta mustaa talvea
peräkkäin vain haalealla muistolla hiiren-
korvasta. Toiset kutsuvat sitä asenteeksi,
mutta minusta se on silkkaa toivoa. Kun
olet kerran selvinnyt kevääseen, et lakkaa
ihmettelemästä sen loistoa. Ja olet valmis
tekemään melkein mitä tahansa, että voit
antaa toiselle edes hitusen siitä, mikä on
sinulla vain lainassa.
Avainsana-arkisto: rakkaus
Hyvästi haarniska
Rakkaani,
kun se päivä koittaa,
että tunnet olevasi
sisältä joustava ja
sopivasti huokoinen
pinnalta, voit
viimeinkin silittää
itseäsi ja huokaista:
“kiitos ja hyvästi
haarniska”.
Maailma pikkusormen ympärillä
Hänen silmänsä loistivat niin, että
tähdetkin kalpenivat glitteriksi rinnalla.
Hänen naurunsa soi niin, että pikku-
linnutkin laskivat siipensä ja pysähtyivät
kuuntelemaan. Hänen askeleensa oli
kevyt kuin hipaisu, tuskin osui maahan
ollenkaan. Ja niissä hetkissä, kun hän
kääntyi kannoillaan ja tarttui sinua
pehmeästi kädestä, tuntui kuin sydän
olisi jättänyt yhden lyönnin välistä.
Niin pieni tyttö ja silti koko maailma
pikkusormen ympärillä.
Sinä et ole yksin
Jos vain lakkaisimme
piilottelemasta haavojamme,
huomaisimme, että mikään
ei yhdistä ihmisiä toisiinsa
niin syvästi ja kauniisti kuin
elämän jättämät jäljet.
— sinä et ole yksin
Jokaisen meistä valoa tarvitaan
Sinä ihana säteilevä,
älä usko sellaisia tähtiä,
jotka pyytävät sinua
tuikkimaan pienemmin.
Jokaisen meistä valoa
tarvitaan selättämään
pimeä.
Kun minä näin sinut
Kun minä näin sinut,
halusin saada kaikki
kuut ja tähdet taivaalta.
En tiennyt, että mukana
tulisi myös suuri musta
aukko. Ja että se olisi
avain meidän
äärettömyyteen.
Hän käpertyi itseensä hellästi
Hän käpertyi
itseensä hellästi,
ääriään myöten,
ja kutsui
äärettömyyden
kylään.
Tähdet silmissäsi
Kultaseni,
kuu taivaalla on meidän
kaikkien, mutta mieti
tarkkaan, kuka ansaitsee
nuo tähdet silmissäsi,
kirkkaimmista kirkkaimman
tuikkeen ja pimeyteen
peittyvät yöt. Koko
yhden naisen
äärimmäisyyden.
Kohti avaruutta
Hän ei vain
kurottanut
kohti tähtiä.
Hän avautui
kohti avaruutta.
Samat lakanat ja puoli maailmaa
Ajattele, että sellaisiakin ihmisiä on
olemassa, joita et tunne ollenkaan,
mutta joiden kanssa olet jakanut
samat lakanat ja puoli maailmaa.
Kun aikaa on kulunut tarpeeksi,
mietin toisinaan heitä. Aikaa ennen
ja jälkeen meitä. Tunnen outoa
kiitollisuutta, sielläkin, missä pitäisi
ehkä olla katkeruutta. Mutta joskus
on vain niin, että elämä kirjoittaa
rakkaustarinamme meidän puoles-
tamme, sillä itse emme pystyisi
sellaisiin juonenkäänteisiin. Ja niin
onnelliseen loppuun.
