Vasta kun ulkona
on tarpeeksi tyyntä,
voi sisäinen myrsky
nousta.
— kaikella on aikansa
Vasta kun ulkona
on tarpeeksi tyyntä,
voi sisäinen myrsky
nousta.
— kaikella on aikansa
Mitä ikinä kannatkaan
sisälläsi, paina juuret
syvälle multaan,
ja laske se hetkeksi.
Ei ole mitään niin
suurta, mitä tämä
maa ei pystyisi
kohdata.
kun tuuli ympärillä
yltyy, pidä kiinni
juuristasi, kietoudu
tukevasti hetkeen.
niin rauha tekisi.
Sinä päivänä,
kun hän löysi
palan maata
sisältään,
hän tiesi,
miten kannatella
itse itseään.
On kulunut tarpeeksi
monta vuosikymmentä siitä,
kun ei ollut muita vaihtoehtoja.
Tarpeeksi monta
selviytynyttä sukupolvea,
jotta meidän on mahdollista
vihdoinkin tuntea
olevamme jokaiseen
soluun asti vapaita.
Enää ei tarvitse
taistella tai paeta.
Emmekä me koskaan
unohda, jatkamme vain
rakkauden puolella.
— kiitos
Hän, joka oli aiemmin ollut leijona, nyt hän ei enää jaksanut taistella. Kun elämä toi eteen uusia esteitä, oli vain yksi rohkeampi teko jäljellä. Hän katsoi vastustajaansa syvälle silmiin ja kysyi: ”mistä kohtaa voisit pehmentyä?” Sulki silmänsä, ja aloitti itsestä.
Kun maailman
paino yllättää,
rakkaani, kultaseni,
muistathan silloin
hengittää,
hengittää syvään.
Maan kuiskaus
on lempeä ja hiljainen.
Kipristä varpaitasi,
jos haluat kuulla sen.