Silloin kun maailma kävi liiaksi
iholla ja sydän alkoi muistuttaa
taistelutannerta, hän tiesi, mistä
hakea apua. Eikä sanaakaan
tarvinnut sanoa. Puut huokuivat
aina rauhaa ja rakkautta.
Avainsana-arkisto: rauha
Kunnes jokin minussa putoaa maan pintaan
Tänne minä kuulun. Syvän järven
rantaan. Suojellun metsän laitaan.
Maisemaan, jossa kaikki tapahtuu
luonnon aikataulussa. Jossa huolesta
vapaat lumihiutaleet toikkaroivat
alas toukokuun kirkkaalta taivaalta.
En sulje silmiäni, mutta istun hiljaa
ja odotan, kunnes jokin minussa
putoaa maan pintaan.
Kaksi maahan laskettua taakkaa
Onko mitään
suloisempaa
kuin kaksi maahan
laskettua taakkaa.
Ja ilmassa hennosti
väreilevä lupaus.
Mitä ikinä elämä
eteen tuokaan,
sen kaiken voi
jakaa.
Kaikella on aikansa
Vasta kun ulkona
on tarpeeksi tyyntä,
voi sisäinen myrsky
nousta.
— kaikella on aikansa
Juuret syvälle multaan
Mitä ikinä kannatkaan
sisälläsi, paina juuret
syvälle multaan,
ja laske se hetkeksi.
Ei ole mitään niin
suurta, mitä tämä
maa ei pystyisi
kohdata.
Kun tuuli yltyy
kun tuuli ympärillä
yltyy, pidä kiinni
juuristasi, kietoudu
tukevasti hetkeen.
niin rauha tekisi.
Pala maata
Sinä päivänä,
kun hän löysi
palan maata
sisältään,
hän tiesi,
miten kannatella
itse itseään.
Emmekä me koskaan unohda
On kulunut tarpeeksi
monta vuosikymmentä siitä,
kun ei ollut muita vaihtoehtoja.
Tarpeeksi monta
selviytynyttä sukupolvea,
jotta meidän on mahdollista
vihdoinkin tuntea
olevamme jokaiseen
soluun asti vapaita.
Enää ei tarvitse
taistella tai paeta.
Emmekä me koskaan
unohda, jatkamme vain
rakkauden puolella.
— kiitos
Hän, joka oli aiemmin ollut leijona
Hän, joka oli aiemmin ollut leijona, nyt hän ei enää jaksanut taistella. Kun elämä toi eteen uusia esteitä, oli vain yksi rohkeampi teko jäljellä. Hän katsoi vastustajaansa syvälle silmiin ja kysyi: ”mistä kohtaa voisit pehmentyä?” Sulki silmänsä, ja aloitti itsestä.
Muistathan silloin
Kun maailman
paino yllättää,
rakkaani, kultaseni,
muistathan silloin
hengittää,
hengittää syvään.
