Sanakapismi

Oman elämän sankaritar ilman ideologiaa
Ennen oli paljon helpompaa, aktivismi kuin postromantiikkaa
Ongelmat suuria, mut vastaukset löytyi oikeista kirjoista
Tässä kohtaa pitäs kai mainita joku antiikin filosofi tai politiikan tutkija
Mun lähdeluettelossa on kumman hiljaista
Siel on hajanaisia erisnimiä ja kadonneita vuosilukuja
En enää tiedä kehen viitata, kun saman päivän aikana tekee mieli
julistaa, ilosofiaa, vaikka oikeesti en pysty kohtaan sitä tosiasiaa
et tarviin lisää aikaa, ei juoksevaa, vaan jotain joka nää haavat parantaa
enkä ois halunnut ketään loukata, kaikki vaan ei kestä mun koko totuutta
se on kuin Samuli Putroa, olit puolisoni silloin, mut nyt ei oo enää nyt
miks edelleen tuntuu, et kaikki ei ois viä päättynyt?
Jätin sen biisin kesken, kai tiesin jo silloin, et elämä ei tuu menee kuin saduissa, silti toiset meistä lukee raamattua ja mä kirjoitan sanoja
sanoja, koska ei oo olemassa totuutta
Oon huomannu, et kaikista vaikeimmat jutut tulee ulos eläinhahmoina tai lastensatuina, ja kyl mä tiedän, et mä pakenen,
mut mitä se todellisuus oikeastaan tarkoittaa?
Toisille se on sitä, mitä ei vaan kestä, siks ne tekee siitä taidetta.

Miten syntyy laululyriikka?

Vielä vuosi sitten hain vastausta otsikon kysymykseen Heikki Salon {Kahle}kuningaslaji –kirjasta. Kirja havainnollisti hyvin runouden ja laululyriikan eroja ja tarjosi konkreettisia vinkkejä ja tekniikoita laululyriikan kirjoittamiseen. Yhtään laulua ei kuitenkaan syntynyt. Syy lienee selvä: En orastavasta sävel- ja rytmikorvastani huolimatta ole kovinkaan musikaalinen. Ainakaan siinä määrin, että olisin osannut säveltää kappaletta edes omin äänihuulin.

Onneksi kaikkea ei välttämättä tarvitse osata itse. Viime keväänä tarjoutui yllättävä tilaisuus päästä kokeilemaan tätä kahlekuningaslajia yhdessä muusikkoystäväni MiRAn kanssa. Personal training – aloituskeskustelumme ajautui kuin vahingossa kuntosaliohjelman laatimisesta musiikin tekoon enkä epäröinyt hetkeäkään, kun Mira ehdotti yhteistä sanoitustyöpajaa.

Miralla oli valmiina kaksi pianolla sävellettyä, sanoja vailla olevaa biisiä sekä ajatus kappaleiden teemoista – ja minulla intoa. Lähdimme liikkeelle siitä, että Mira lähetti minulle pianonauhoituksensa ”dadadiidaadaa diidaadii” -laululla säestettynä. Lisäksi sain muutamalla lauseella ideoita siitä, mistä laulujen sanat voisivat kertoa.

Lista näytti käytännössä tältä: Kappale 1. ”Riehakas kesä, vapaus, nuoruus, ensirakkaus vs. syksy, itsensä etsiminen ja aikuisuus häilyy taustalla.” Kappale 2: ”Helsinki, muutokset, unelmien tavoittelu, rohkeus”. Näiden pohjalta lähdin fiilistelemään ja kirjoittamaan intuitiotani seuraten.

Jostain syystä ensimmäisen kappaleen sanat syntyivät kuin itsestään. Lieneekö keväällä meneillään olleilla sydänsuruilla ollut osuutta asiaan?! Myös Mira sai nopeasti kiinni sanoituksistani ja niiden istuminen laulun melodiaan taisi yllättää meidät molemmat.

Yhden kotoisan työpajan verran työstimme ykköskappaletta eteenpäin Miran laulaessa ja soittaessa, minun etsiessä vielä puuttuvia sanoja ja mutustellessa muutamaa hankalalta tuntunutta kohtaa. Lennossa sanoittaminen osoittautui kuitenkin haastavaksi ja lopulta sovimme, että lähetän ehdotuksen puuttuvista sanoista istuttuani rauhassa alas kynäni kanssa.

Toinen kappale olikin sitten haastavampi. Ensimmäinen sanoitusyritys osoittautui lähinnä hyväksi harjoitukseksi. Sanoja oli liikaa melodiaan nähden ja myös teemallisesti liikuttiin hieman liian abstraktilla tasolla – runoilija leijui keveänä Helsingin yllä ja muusikko kaipasi jotakin konkreettisempaa, helpommin samaistuttavampaa ”kasvutarinaa”.

Jatkoimme työstöä keskustelemalla kappaleeseen halutusta tunnemaailmasta ja sain Miralta hieman lisää mindmap-tyyppistä idealistaa. Käytin myös paljon aikaa pianoversion kuunteluun, pysäytellen, kelaten ja laulaen ääneen. Pikku hiljaa sanat alkoivat loksahdella kohdalleen. Kerran pallottelimme vielä sanoitusta minulta Miralle ja takaisin. Sen jälkeen muusikko jatkoi työtään omin avuin. Sanoittaja jäi odottamaan jännityksellä lopullista versiota.

Ensin tuli kotinauhoitus. Noin kuukausi sen jälkeen sain kuulla, että Tuulen mukana tanssia oli soitettu ensimmäistä kertaa keikalla. Ja viimein lokakuussa 2015 molemmat kappaleista löysivät tiensä SoundCloudiin. Ne ovat kuunneltavissa nyt täällä: https://soundcloud.com/mira-40

Olen kovin kiitollinen, ylpeä ja onnellinen siitä, että sain olla mukana sanoittamassa MiRAn uusia kappaleita. Kenties yhteistyömme saa jatkoa myös tulevaisuudessa.

Vastauksena otsikon kysymykseen: Yhteistyössä, ystävän kanssa – muun muassa siten voi syntyä laululyriikka.

TUULEN MUKANA TANSSIA
Säv. Mira Tyvi
San. Susanna Jussila & Mira Tyvi

A1. Oot mua vastassa.
Taas kesä tää,
antaa parastaan.
Sydän auki.
Hohtaa säteet ihollas.
Hei, onks tää oikeeta.
Vaiko unelmaa.
En osaa sanoa.
Katson silmiin sua.
Etsin vastausta.

Kertosäe

Kun laiturilta kiljuttiin.
Huusit, lennä tyttö, lennä.
Väreillä vapaus maalattiin.
Aamuun saakka keinuttiin.

A2. Oot ensimmäinen.
Joka saa mut tuntemaan.
Hetken kerrallaan.
Matka parempaa.
On kaksin kulkea.
Hei, kesätuuli.
Vie mut kokonaan.
Kaikki minussa.
Syliis lämpimään.
Tahtoo hukkua.

Kertosäe

Kun laiturilta kiljuttiin.
Huusit, lennä tyttö, lennä.
Väreillä vapaus maalattiin.
Aamuun saakka keinuttiin
Anna mun jäädä tähän vaan.
Haluun elää unelmaa.
Paljain jaloin rakastaa.

C-osa

Syksyn tullen.
Luonto muuttuu.
Vaahterat ruostuu.
Lehdet tippuu.
Ne hajoo pois.
Maahan maatuu.
En haluu roikkuu.
Toivon vaan et tää jatkuu.
Tää jatkuu.

Kertosäe

Kun laiturilta kiljuttiin.
Huusit, lennä tyttö, lennä.
Väreillä vapaus maalattiin.
Aamuun saakka keinuttiin
Anna mun jäädä tähän vaan.
Haluun elää unelmaa.
Paljain jaloin rakastaa.
Tuulen mukana tanssia.
Tuulen mukana tanssia.
Tuulen mukana tanssia.

IRTI
Säv. Mira Tyvi
San. Susanna Jussila & Mira Tyvi

A1. Ilman kaavaa.
Joka mua ohjaa.
Oon vapaa.
Sisin pauhaa.
Kuulen sen.
Haluun seurata.

A2. Liian pitkään.
Odotin.
Jotain taikaa.
Tähän ääneen.
Totuuden.
En voinut uskoa.

Kertosäe
Nyt on aika tarttua.
Siivet auki ilmassa.
Oon irti.
Nyt on aika tarttua.
Tiedän, mitä teen.
En enää pelkää.
Mun unelmaa.

C-osa

Jos en hyppää.
Sydämeni kuivuu, turtuu.
Pieneksi painuu.
Siipeni surkastuu.

Kertosäe

Nyt on aika tarttua.
Siivet auki ilmassa.
Oon irti.
Nyt on aika tarttua.
Tiedän, mitä teen.
En enää pelkää.
Mun unelmaa.