Tavattoman pehmeä sydän,
äärettömän luja tahto,
harvinaisen sitkeä sielu.
Avainsana-arkisto: sielu
Rakkaus on rohkein laji, jonka tiedän
Rakkaus on rohkein laji, jonka tiedän.
Heittää nyt itsensä sillä tavalla toisen
ihmisen syliin. Ilman pelastusrengasta,
ilman turvavaljaita tai minkäänlaisia
takeita. Riisua sisimpänsä kuin kauan
kerrostuneet maankuoret. Paljastaa
nekin halkeamat, jotka on täytynyt
pitää visusti piilossa. Pelätä pahinta
ja toivoa lähes mahdotonta. Kunpa
tuo sielu olisi minua varten. Yhtä
auki ja yhtä repaleinen.
Luja mutta lempeä
Ottaa elämä vastaan
sen kaikessa sotkuisuudessa,
pitää sydämensä auki myös
kivussa ja surussa. Siihen
ei kovinkaan meistä pysty,
sillä karikkoa ei voiteta
kivellä. Täytyy olla virran
lailla elävä. Tosi paikan
tullen luja, mutta sielultansa
lempeä.
Hän uskoi herkkiin sieluihin
Hän uskoi valkoisiin kyyhkyihin
ja puiden ikuiseen viisauteen.
Hän uskoi herkkiin sieluihin
ja isoihin sydämiin. Ja siihen,
että jos yksikin ihminen voi
löytää kotiin, jokaisella tulee
olla siihen mahdollisuus.
Hän kutsui sydäntä ja sielua
”Olen väsynyt järjen
ääneen”, hän sanoi ja
kutsui sydäntä ja sielua
astumaan esiin.
”Tehkää mitä parhaaksi
katsotte.” Ja niin he
tekivät, vapain vedoin,
köykäisin käsin, siitä
mikä oli raskasta,
taidetta.
Silloin hän käpertyi itseensä
Vain sielusi tietää, mistä olet kotoisin
Osa minusta matkustaa vieläkin
minibussissa, iho iholla reggaetonin
tahdissa, lukitsee auton ovet ajaessa,
antaa poskisuudelmia aina tavatessa.
Osa minusta ei koskaan säästele
rakkauden sanoja, te quiero
mucho, querida, kääntää marras-
kuussakin katseen kohti valoa.
Sitä osaa kutsutaan almaksi. Voit
olla syntynyt minne päin maailmaa
tahansa, mutta vain sielusi tietää,
mistä olet kotoisin.
Sydämen ääni ei koskaan katoa
Vaikka olisit joskus
itseltäsi hukassa,
muista, että
sydämen ääni ei
koskaan katoa.
Se vain odottaa
sinua uskollisesti
sielusi sopukoissa.
Kesänlapsi
Mikään ei ole opettanut
minulle niin paljon
luopumisesta kuin syksy.
En enää itke, mutta joka
vuosi katson haikeana
auringon perään ja päästän
irti siitä, kuka olen, kun
sieluni on kukkeimmillaan.
— kesänlapsi
Villi sielu
Hän on villi,
mutta lempeä sielu.
Kesy oikeissa
käsissä.
