Hän käpertyi
itseensä hellästi,
ääriään myöten,
ja kutsui
äärettömyyden
kylään.
Hän käpertyi itseensä hellästi
Avainsana-arkisto: tila
Minun turvapaikkani
”Tämä on minun
turvapaikkani”,
hän henkäisi ja
kietoi käsivartensa
hellästi itsensä
ympäri.
”Täällä vartioin minä”
”Täällä vartioin minä”,
luki monen omakotitalon ovessa.
Joskus tuntui, että samanlainen
varoitus olisi tarvittu myös
tähän omaan kotiin, jota kehoksi
kutsutaan. Jäisi pois ne
turhat pimpotukset.
Tyhjyys on uusi täysi
Viimeinkin hän oli valmis. Sisin pamppaillen hän
sulki silmänsä ja laskeutui sydänpuita pitkin alas
pimeyteen. Avaruus kietoi hänet ympärilleen.
Se oli kevyt ja pehmeä kuin ilma iholla. Yhtäkkiä
olo tuntui lähes painottomalta. Kaikenlaista hän
oli pelännyt, muttei koskaan osannut kuvitella,
että kaikki nämä vuodet hän oli kerännyt rohkeutta
vain pysähtyäkseen, huomaamaan, että tyhjyys on
uusi täysi.
Sinulle keskeneräinen asia
Sinulle
keskeneräinen asia,
on kolme lausetta,
jotka olisin halunnut
sanoa:
Ethän unohda omia tarpeita.
Sinun rajasi ovat yhtä arvokkaita.
Rakastathan itseäsi lujemmin
ensi kerralla?
Taivaankansi
”Miksi taivaalla on kansi?”,
kysyi pieni varpunen puun oksalta.
”Koska kirkkaimmatkin ilmiöt tarvitsevat välillä suojaa.”
