Kultaseni,
ethän enää pienennä itseäsi,
vaan unelmoi isosti.
Piirrä omat tuikkivat tähtesi.
Ja kun katsot taivaankantta,
älä kysy mahtuvatko ne
sinne kaikki, vaan kuvittele
ääretön avaruus.
Sinä lennät jo!
Avainsana-arkisto: tunne
Juuret syvälle multaan
Mitä ikinä kannatkaan
sisälläsi, paina juuret
syvälle multaan,
ja laske se hetkeksi.
Ei ole mitään niin
suurta, mitä tämä
maa ei pystyisi
kohdata.
Vain sielusi tietää, mistä olet kotoisin
Osa minusta matkustaa vieläkin
minibussissa, iho iholla reggaetonin
tahdissa, lukitsee auton ovet ajaessa,
antaa poskisuudelmia aina tavatessa.
Osa minusta ei koskaan säästele
rakkauden sanoja, te quiero
mucho, querida, kääntää marras-
kuussakin katseen kohti valoa.
Sitä osaa kutsutaan almaksi. Voit
olla syntynyt minne päin maailmaa
tahansa, mutta vain sielusi tietää,
mistä olet kotoisin.
Kuun kaikki puolet
Hän oli kuun kaikki puolet.
Jatkuvasti uusiutuva.
Ilman toista puolikastakin täysi.
Ja pimeytensä kanssa sinut.
Kesänlapsi
Mikään ei ole opettanut
minulle niin paljon
luopumisesta kuin syksy.
En enää itke, mutta joka
vuosi katson haikeana
auringon perään ja päästän
irti siitä, kuka olen, kun
sieluni on kukkeimmillaan.
— kesänlapsi
Sinun kehosi on sinun rakas päiväkirjasi
Sinun kehosi on sinun rakas päivä-
kirjasi. Se laittaa muistiin aivan
kaiken. Toiset sivut se säilöö
kenkälaatikon pohjalle ja työntää
kellarikomeron perimmäiseen
nurkkaan. Sillä on sekä lukko että
avaimet taskussaan. Ja meni kuinka
kauan tahansa, se jaksaa kyllä
odottaa, kunnes aika on oikea. Avata
muistot.
Minun turvapaikkani
”Tämä on minun
turvapaikkani”,
hän henkäisi ja
kietoi käsivartensa
hellästi itsensä
ympäri.
Tyhjyys on uusi täysi
Viimeinkin hän oli valmis. Sisin pamppaillen hän
sulki silmänsä ja laskeutui sydänpuita pitkin alas
pimeyteen. Avaruus kietoi hänet ympärilleen.
Se oli kevyt ja pehmeä kuin ilma iholla. Yhtäkkiä
olo tuntui lähes painottomalta. Kaikenlaista hän
oli pelännyt, muttei koskaan osannut kuvitella,
että kaikki nämä vuodet hän oli kerännyt rohkeutta
vain pysähtyäkseen, huomaamaan, että tyhjyys on
uusi täysi.
Joku toinen päivä
On aamuja, jolloin
heräämme molemmat
huokoisina. Silloin
on parasta hellittää.
Käpertyä yhteen kuin
kaksi pelästynyttä
linnunpoikasta.
”Lennetään joku
toinen päivä.”
Runo on minun mittarini
Runo on minun mittarini,
sydänkäyräni. Kun on
tarpeeksi pitkään ollut
hiljaista, tiedän, että sisin
ei virtaa.
